Puuhailumuotia

Kun puuhailen ulkona omissa oloissani, käytän sään salliessa tämän tyyppistä asua. Vanha T-paita ja farkuista lyhennetyt shortsit.

Kuinka paljon lyhennetyt, onko sillä väliä. Ehkä silloin, jos joku tulee käymään. Joskus on käynyt niin, että joku tulee. Tilanne on ollut vähän kiusallinen, koska tämä asu ei ole tarkoitettu julkisiin esiintymisiin. Ei ole auttanut kuin vetää shortseja niin alas kuin mahdollista ja toivoa, että se riittää. Kerran ollessani laiturilla paikalle saapui yllättäen kanootilla tuntematon henkilö ja alkoi jutella. Ne normaalit varotoimenpiteet, mutta juttelun kestäessä unohdin millainen asu minulla oli päälläni. Kaiken lisäksi kanootissa istuja katsoi minua alaviistosta. Vasta jälkeen päin tajusin, että hänen on täytynyt nähdä sellaistakin, mitä ei ollut tarkoitus näyttää. Tyypin silmissä sain ikuisesti pervon maineen, mutta ehkä olenkin sellainen.

Alla oleva kuva kertoo, miten lyhyet lahkeet oikeastaan ovat. Pieninkään trategisten mittojen väliaikainen lisääntyminen ei jää huomaamatta.

Jos on absoluuttisen varmaa, että ketään ei tule paikalle, myös seuraava asu on mahdollinen. Se on siinä mielessä petollinen, että tuntuu kuin vaatteita olisi enemmänkin. Aivan kuin housut olisivat jalassa, vaikka niitä ei olekaan.

Seuraava asu ei oikeastaan kuulu enää sarjaan "puuhailuasut", vaikka puuhailenkin tämä päällä joskus sisätiloissa. Olen joskus miettinyt, että jossakin erikoisravintolassa voisi osalla tarjoilijoista olla tällainen alaosaton asu - vastapainoksi yläosattomille asuille.

Asu koostuu hyvin erilaisista ja eri ikäisistä ja eri maista ostetuista vaatekappaleista. Liivi on vanhin, ja kengät ovat uusimmat. Muu on siltä väliltä.