Oli kaunis kesäpäivä, ja 30 asteen helle oli houkutellut ihmiset vesille. Minäkin olin tavallaan vesillä, vaikka en mihinkään liikkunutkaan. Kunnostelin edellisenä kesänä ostamaani pientä laivaa, josta rakentelin omaan käyttööni jonkinlaista retkeilyalusta. Tein erilaisia puutöitä laivan ohjaamossa.
Helteen vuoksi ylläni oli vain pitkä
T-paita ja uimahousut. Välillä käväisin uimassa, jonka jälkeen
jaksoin taas puurtaa tunnin verran. Erään uimareissun jälkeen
riisuin märät uimahousut kuivamaan ja jatkoin höyläämistä ja
viilaamista pelkkä T-paita päälläni. Ajattelin, että sama kai
se. Maalta päin alueelle ei tulisi kukaan, ja jos jokin vene ajaisi
salmella, kuulisin sen äänen hyvissä ajoin. Tällöin voisin
siirtyä näkymättömiin. Pitkä T-paitakin tietysti peitti
"riittävästi", mutta en sentään halunnut kävellä
laivan kannella pelkkä T-paita päälläni silloin, jos joku on
näkemässä.
Sovitin erästä rimaa paikalleen ja
tein siihen sahauksia ja höyläyksiä. Istuin laivan ohjaamon
kynnyksellä kasvot ja jalat salmelle päin. Olin keskittynyt
hiomiseen ja sahaamiseen enkä tullut katsoneeksi ympärilleni.
Riitti, että moottoriveneiden ääniä ei kuulunut. Kun nostin
katseeni puunpalasta, huomasin kauhukseni, että parinkymmenen metrin
päässä oli soutuvene, jota souti yksinäinen nainen. Nainen katsoi
minua kohti. Olin järjestänyt hänelle tarkoittamattani
"kalustonäyttelyn" eturivin paikalta.
Vene yllätti minut täydellisesti. Se
oli lipunut paikalle erään ison aluksen keulan takaa, enkä ollut
tullut edes ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että joku soutaisi
salmella ja vielä niin lähellä. Moottoriveneetkin menivät
tavallisesti vähintään sadan metrin päästä, jolta etäisyydeltä
ei enää T-paitojen alle kurkita, varsinkin jos vene kulkee kovaa ja
keinuu aalloissa.
Tilanne oli niin yllättävä, että en
tiennyt mitä tehdä. Ja tilanne oli nolo. Jotta siitä ei tulisi
vielä nolompaa, en tehnyt mitään näyttäviä "apua, iiiik,
voi kauheaa" -eleitä ja myöhästyneitä peittely-yrityksiä.
Jatkoin puukapulan hiomista raspi-roopella ja yritin käyttäytyä
kuin en olisi edes huomannut naista. Ehkä sentään vedin
vaistomaisesti vähän jalkoja yhteen...
Tehty mitä tehty ja nähty mitä
nähty, ajattelin ja mietin, pitääköhän nainen tästä lähtien
minua jonakin itsensäpaljastajana tai muuna friikkinä. Arvelin,
että maineeni on ainakin tuon naisen silmissä iäksi mennyt.
Toisaalta ajattelin, että nainen ei ehkä kerro näkemästään
kenellekään. Olin kuullut naisesta sen verran, että hän oli
vuosia aikaisemmin eronnut miehestään ja siitä lähtien hän oli
elänyt tavallista hillittyä virkanaisen tai toimistonaisen elämää
ilman miessuhteita. Hän souti usein kauniina kesäpäivinä
läheiseen pieneen saareen ja vietti siellä aikaa.
Muutama päivä tuon tapauksen jälkeen
nainen taas souti autiolle saarelleen. Tällöin otin oman veneeni ja
ajoin sillä kiertotietä kauempana olevaan saareen, joka on noin 200
metrin päässä naisen suosimasta saaresta. Kiinnitin veneeni saaren
vastakkaiselle rannalle, joten naisella ei ollut aavistustakaan, että
saaressa on joku. Saaressa on sukulaistemme kesämökki, mutta he
ovat siellä vain viikon tai pari kesässä. Tuolla kertaa he eivät
olleet siellä.
Minua oli aina "kiinnostanut",
mitä nainen saaressa puuhailee, sillä olin nähnyt hänen soutavan
sinne joka kesä vuosien ajan. Olin arvellut, että nainen ottaa
alasti aurinkoa saaren kallioilla. En tiennyt tätä, mutta se tuntui
luonnolliselta. Joskus puiden välistä olin näkevinäni naisen
hiippailemassa saaressa ilman rihman kiertämää ja makailemassa
viltillä. Tällaiset havainnot saivat minut tietysti joskus
"fantasioimaan" tästä asiasta ja kuvittelemaan itseni
saarelle naisen seuraksi. Eroottisia päiväunia siis.
Olin ottanut kameran ja teleobjektiivin
mukaani. En ollut suunnitellut asiaa, koska naisen käynnit saaressa
olivat niin sattumavaraisia, ettei niitä voinut ennakoida. Kamera
vain sattui olemaan lähistöllä, ja päätin ottaa sen mukaan.
Hiippailin saaren poikki ja jäin
kurkistelemaan saunan takaa. Sen lähemmäksi rantaa en voinut mennä,
koska muuten nainen olisi huomannut minut. Arvaukseni olivat osuneet
täysin oikeaan. Nainen todellakin makaili viltillä saaren kalliolla
ja siinä asussa, missä olin kuvitellutkin. Matka oli pitkä, mutta
nappasin silti muutaman kuvan saunan nurkalta.
Kesän edetessä naisen rohkeus
lisääntyi, ja hän alkoi uida alasti paikassa, johon on suora
näkyvyys rannastamme. Nainen ei voinut olla tietämättä, että
katselin häntä. Sitä hän ei ehkä tiennyt, että otin hänestä
myös kuvia. Asetelma alkoi tuntua lopulta niin eroottiselta, että
päätin jotenkin hyödyntää sitä. Niinpä myös minä aloin uida
rannassamme alasti samaan aikaan kuin nainen kahlasi veteen omassa
rannassaan. Oletin, että koska minä näin naisen, hänenkin täytyy
nähdä minut. Ja todennäköisesti hän näkikin, koska saaresta
pois soutaessaan hän nosti minulle kättä. Vastasin tietysti
tervehdykseen. Meistä oli tullut alastomat uimakaverit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti