lauantai 22. tammikuuta 2011

Alastomat uimakaverit

Tämä tarina poikkeaa blogin muista jutuista. Se on nimittäin pääpiirteittäin totta. Ehkä se on siksi hieman tylsä. Taruthan ovat totuutta ihmeellisempiä, vai miten se menee.

Oli kaunis kesäpäivä, ja 30 asteen helle oli houkutellut ihmiset vesille. Minäkin olin tavallaan vesillä, vaikka en mihinkään liikkunutkaan. Kunnostelin edellisenä kesänä ostamaani pientä laivaa, josta rakentelin omaan käyttööni jonkinlaista retkeilyalusta. Tein erilaisia puutöitä laivan ohjaamossa.

Helteen vuoksi ylläni oli vain pitkä T-paita ja uimahousut. Välillä käväisin uimassa, jonka jälkeen jaksoin taas puurtaa tunnin verran. Erään uimareissun jälkeen riisuin märät uimahousut kuivamaan ja jatkoin höyläämistä ja viilaamista pelkkä T-paita päälläni. Ajattelin, että sama kai se. Maalta päin alueelle ei tulisi kukaan, ja jos jokin vene ajaisi salmella, kuulisin sen äänen hyvissä ajoin. Tällöin voisin siirtyä näkymättömiin. Pitkä T-paitakin tietysti peitti "riittävästi", mutta en sentään halunnut kävellä laivan kannella pelkkä T-paita päälläni silloin, jos joku on näkemässä.

Sovitin erästä rimaa paikalleen ja tein siihen sahauksia ja höyläyksiä. Istuin laivan ohjaamon kynnyksellä kasvot ja jalat salmelle päin. Olin keskittynyt hiomiseen ja sahaamiseen enkä tullut katsoneeksi ympärilleni. Riitti, että moottoriveneiden ääniä ei kuulunut. Kun nostin katseeni puunpalasta, huomasin kauhukseni, että parinkymmenen metrin päässä oli soutuvene, jota souti yksinäinen nainen. Nainen katsoi minua kohti. Olin järjestänyt hänelle tarkoittamattani "kalustonäyttelyn" eturivin paikalta.

Vene yllätti minut täydellisesti. Se oli lipunut paikalle erään ison aluksen keulan takaa, enkä ollut tullut edes ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että joku soutaisi salmella ja vielä niin lähellä. Moottoriveneetkin menivät tavallisesti vähintään sadan metrin päästä, jolta etäisyydeltä ei enää T-paitojen alle kurkita, varsinkin jos vene kulkee kovaa ja keinuu aalloissa.

Tilanne oli niin yllättävä, että en tiennyt mitä tehdä. Ja tilanne oli nolo. Jotta siitä ei tulisi vielä nolompaa, en tehnyt mitään näyttäviä "apua, iiiik, voi kauheaa" -eleitä ja myöhästyneitä peittely-yrityksiä. Jatkoin puukapulan hiomista raspi-roopella ja yritin käyttäytyä kuin en olisi edes huomannut naista. Ehkä sentään vedin vaistomaisesti vähän jalkoja yhteen...

Tehty mitä tehty ja nähty mitä nähty, ajattelin ja mietin, pitääköhän nainen tästä lähtien minua jonakin itsensäpaljastajana tai muuna friikkinä. Arvelin, että maineeni on ainakin tuon naisen silmissä iäksi mennyt. Toisaalta ajattelin, että nainen ei ehkä kerro näkemästään kenellekään. Olin kuullut naisesta sen verran, että hän oli vuosia aikaisemmin eronnut miehestään ja siitä lähtien hän oli elänyt tavallista hillittyä virkanaisen tai toimistonaisen elämää ilman miessuhteita. Hän souti usein kauniina kesäpäivinä läheiseen pieneen saareen ja vietti siellä aikaa.

Muutama päivä tuon tapauksen jälkeen nainen taas souti autiolle saarelleen. Tällöin otin oman veneeni ja ajoin sillä kiertotietä kauempana olevaan saareen, joka on noin 200 metrin päässä naisen suosimasta saaresta. Kiinnitin veneeni saaren vastakkaiselle rannalle, joten naisella ei ollut aavistustakaan, että saaressa on joku. Saaressa on sukulaistemme kesämökki, mutta he ovat siellä vain viikon tai pari kesässä. Tuolla kertaa he eivät olleet siellä.

Minua oli aina "kiinnostanut", mitä nainen saaressa puuhailee, sillä olin nähnyt hänen soutavan sinne joka kesä vuosien ajan. Olin arvellut, että nainen ottaa alasti aurinkoa saaren kallioilla. En tiennyt tätä, mutta se tuntui luonnolliselta. Joskus puiden välistä olin näkevinäni naisen hiippailemassa saaressa ilman rihman kiertämää ja makailemassa viltillä. Tällaiset havainnot saivat minut tietysti joskus "fantasioimaan" tästä asiasta ja kuvittelemaan itseni saarelle naisen seuraksi. Eroottisia päiväunia siis.

Olin ottanut kameran ja teleobjektiivin mukaani. En ollut suunnitellut asiaa, koska naisen käynnit saaressa olivat niin sattumavaraisia, ettei niitä voinut ennakoida. Kamera vain sattui olemaan lähistöllä, ja päätin ottaa sen mukaan.

Hiippailin saaren poikki ja jäin kurkistelemaan saunan takaa. Sen lähemmäksi rantaa en voinut mennä, koska muuten nainen olisi huomannut minut. Arvaukseni olivat osuneet täysin oikeaan. Nainen todellakin makaili viltillä saaren kalliolla ja siinä asussa, missä olin kuvitellutkin. Matka oli pitkä, mutta nappasin silti muutaman kuvan saunan nurkalta.

Kesän edetessä naisen rohkeus lisääntyi, ja hän alkoi uida alasti paikassa, johon on suora näkyvyys rannastamme. Nainen ei voinut olla tietämättä, että katselin häntä. Sitä hän ei ehkä tiennyt, että otin hänestä myös kuvia. Asetelma alkoi tuntua lopulta niin eroottiselta, että päätin jotenkin hyödyntää sitä. Niinpä myös minä aloin uida rannassamme alasti samaan aikaan kuin nainen kahlasi veteen omassa rannassaan. Oletin, että koska minä näin naisen, hänenkin täytyy nähdä minut. Ja todennäköisesti hän näkikin, koska saaresta pois soutaessaan hän nosti minulle kättä. Vastasin tietysti tervehdykseen. Meistä oli tullut alastomat uimakaverit.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti